Viime viikkojen sää on ollut aivan mahdoton! Vesitihkua tänään, -25 pakkasta huomenna ja sitten taas nollakeli tihkusateella. Voit varmasti arvata, että täällä on kaikki umpijäässä!
Porojen kanssa tilanne on teettänyt paljon töitä: ne lähtevät luontonsa ohjaamana etsimään parempaa elämää muualta, kun kotikontujen laidunmaat ovat käyttökelvottomaksi jäätyneet ja maapohjakin paikoin homeessa. Siinä on riittänyt hommaa, kun poroja on koottu takaisin oikeisiin paikkoihin kaukaakin kotoa. Onneksi tilanne alkaa nyt olla rauhoittumaan päin. Meidän tokka on jokseenkin kasassa ja asettunut talviruokintapaikkojen tuntumaan 🙂
Hirvaat ja härjät (eli kastroidut urokset) asustavat omassa poikaköörissään lähellä kotia. Niitä emme päästä vaatimien kanssa samaan tokkaan talvella, koska hirvaat ovat tähän aikaan sarvettomia ja jäisivät helposti alakynteen sarvekkaiden vaatimien ruoka-apajilla. Poroilla on nyt akkavalta, mutta sepä näyttää olevan yleistymään päin Suomessa muutoinkin 😉
Toivottavasti sää paranee pian sen verran, että pääsemme jatkamaan rekikoululaisten kanssa opintoja. Se on parasta hommaa, mitä voi olla. Porojen kanssa puuhastelu nimittäin. Ne ovat kaikki niin erilaisia persoonia ja monella on kertakaikkisen pettämätön huumori! Tulepas itse katsomaan, jollet usko 😉
0 kommenttia